Harrinniemi (Harrbådan) on Perämereen työntyvä niemi Kokkolassa Ykspihlajan pohjoispuolella, Kaustarvikenin länsirannalla.
Harrinniemen alueelle laadittiin vuonna 1919 huvila-alueen suunnitelma, jonka myötä alueelle rakennettiin huviloita pääasiassa 1920-luvulla. Tuolloin alueella olevat luvattomasti rakennetut pienet mökit vaadittiin hävitettäviksi. Vuonna 1930 Harrinniemen–Hopekivenlahden alueen mökkien suurimmaksi sallituksi pinta-alaksi määrättiin 25 neliömetriä. Nykyisin osa huviloista on tyhjillään, osan ollessa edelleen asumis- tai huvilakäytössä.
1940-luvulla aluetta suunniteltiin käytettäväksi lentokenttäalueena.
Harrbåda on yli 200 km pitkän harjujakson pohjoisin näkyvä osa, joka on noussut merestä maankohoamisen myötä. Maankohoaminen jatkuu noin 8 mm vuodessa. On arvioitu, että maa kohoaisi alueella vielä noin 100 metriä, jolloin maankuori olisi normalisoitunut muinaisen mannerjäätikön painon jäljiltä.
Niemellä sijaitsee vuonna 1953 rakennettu käytöstä poistettu Harrbådan linjaloisto, merenkulun ohjaukseen käytetty turvalaite jota usein virheellisesti kutsutaan majakaksi. Loiston valo on sammutettu ja korkea betoninen loistotorni toimii purjehdusmerkkinä.
Harrinniemellä 1800–1900-lukujen vaihteen tienoilla menehtyneen niin kutsutun Harrbådan neidon kerrotaan kummittelevan Harrinniemen alueella. Kummitustarinasta on olemassa useita eri versioita. Niiden mukaan neito olisi joko hukkunut putoamalla veneestä muiden veneessä olijoiden huomaamatta, tai hukuttautunut menetettyään miehensä ja poikansa haaksirikossa. Erään version mukaan neito olisi pelastunut haaksirikosta, mutta joutunut eloonjääneiden merimiesten raiskaamaksi ja murhaamaksi. Alueella väitetään myös esiintyvät poltergeist-ilmiöitä. Myöhemmin on kuitenkin käynyt ilmi, että alueen aiemmat huvila-asukkaat ovat levitelleet huhuja kummittelusta saadakseen olla rauhassa.
Lähde:
Harrinniemi - Wikipedia
Harrinniemen alueelle laadittiin vuonna 1919 huvila-alueen suunnitelma, jonka myötä alueelle rakennettiin huviloita pääasiassa 1920-luvulla. Tuolloin alueella olevat luvattomasti rakennetut pienet mökit vaadittiin hävitettäviksi. Vuonna 1930 Harrinniemen–Hopekivenlahden alueen mökkien suurimmaksi sallituksi pinta-alaksi määrättiin 25 neliömetriä. Nykyisin osa huviloista on tyhjillään, osan ollessa edelleen asumis- tai huvilakäytössä.
1940-luvulla aluetta suunniteltiin käytettäväksi lentokenttäalueena.
Harrinniemi geologia
Harrbåda on yli 200 km pitkän harjujakson pohjoisin näkyvä osa, joka on noussut merestä maankohoamisen myötä. Maankohoaminen jatkuu noin 8 mm vuodessa. On arvioitu, että maa kohoaisi alueella vielä noin 100 metriä, jolloin maankuori olisi normalisoitunut muinaisen mannerjäätikön painon jäljiltä.
Harrinniemen loisto
Niemellä sijaitsee vuonna 1953 rakennettu käytöstä poistettu Harrbådan linjaloisto, merenkulun ohjaukseen käytetty turvalaite jota usein virheellisesti kutsutaan majakaksi. Loiston valo on sammutettu ja korkea betoninen loistotorni toimii purjehdusmerkkinä.
Kummitus
Harrinniemellä 1800–1900-lukujen vaihteen tienoilla menehtyneen niin kutsutun Harrbådan neidon kerrotaan kummittelevan Harrinniemen alueella. Kummitustarinasta on olemassa useita eri versioita. Niiden mukaan neito olisi joko hukkunut putoamalla veneestä muiden veneessä olijoiden huomaamatta, tai hukuttautunut menetettyään miehensä ja poikansa haaksirikossa. Erään version mukaan neito olisi pelastunut haaksirikosta, mutta joutunut eloonjääneiden merimiesten raiskaamaksi ja murhaamaksi. Alueella väitetään myös esiintyvät poltergeist-ilmiöitä. Myöhemmin on kuitenkin käynyt ilmi, että alueen aiemmat huvila-asukkaat ovat levitelleet huhuja kummittelusta saadakseen olla rauhassa.
Lähde:
Harrinniemi - Wikipedia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenteissa on moderointi käytössä. Epäasiallisia kommentteja ei julkaista.