Saharasta löytyi 80 miljoonan vuoden ikäiset dinosauruksen jäänteet

KUVA: HANDOUT

Mansourasaurus shahinaen fossiili löytyi Egyptistä Dakhlan-keitaalta

Tutkijaryhmä kertoi maanantaina Egyptissä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, että Dakhlan-keitaalla suoritetuissa kaivauksissa on löydetty noin 80 miljoonan vuoden ikäiset dinosauruksen jäänteet.

Keitaalta esiin kaivettu fossiili kuului kasveja ravintonaan käyttäneelle Mansourasaurus shahinae -dinosaurukselle. Mesotsooisella kaudella eläneet mansourasaurukset olivat noin kymmenen metrin pituisia ja painoivat noin 5 000 kiloa.

Mansourasaurukset kuuluivat titanosaurusten ryhmään ja olivat tyypillisiä maaeläimiä nykyisen Afrikan mantereen alueella mesotsooisella kaudella.

Mansouran yliopistossa medialle löydöstään kertoneen tutkijaryhmän mukaan hiljattain esiinkaivettu fossiili on yksi parhaiten säilyneistä, mitä Afrikasta on koskaan löydetty.

Keitaalta löytyi muun muassa osa dinosauruksen kalloa, alaleukaa, kaulaa, selkärankaa, kylkiluita, olkapäätä ja selän osia. Tutkimusryhmän keräämät tiedot on julkaistu Nature Ecology and Evolution -lehdessä.

Vaikka mansourasaurukset vertautuvat kokonsa puolesta hyvin nykymaailman suurimpiin maaeläimiin, afrikannorsuihin, eivät ne lukeudu kaikkien aikojen kookkaimpiin dinosauruksiin, joilla saattoi olla pituutta jopa 30 metriä.

Tutkijaryhmä on esittänyt, että mansourasaurukset saattoivat olla geneettisesti lähempänä nykyisten Euroopan ja Aasian alueilla eläneitä titanosauruksia kuin muita Gondwana-jättimantereella laiduntaneita. Tämän puolestaan katsotaan todistavan ensimmäistä kertaa, että dinosaurukset saattoivat kulkea mesotsooisen kauden loppupuolella Euroopan ja Afrikan välillä. Aikaisemmin on otaksuttu, että Euroopan ja Afrikan dinosaurukset olivat täysin eristyksissä toisistaan mesotsooisen kauden loppuvaiheissa.

Tutkijat pitävät todennäköisenä, että vastaavanlaisia fossiililöytöjä voidaan tehdä Afrikassa myös jatkossa, sillä olosuhteet mantereella ovat siihen suotuisat. Suuri osa Afrikan mantereesta on ruohotasankojen, savannien sekä sademetsien peittämää. Kasvillisuuden peittämän maaperän uskotaan kätkevän alleen runsaasti todisteita kymmenten miljoonien vuosien takaisesta elämästä maapallolla.

Lähde:
IS.fi - Kirjoittaja Mikko Vesa