Keksitty keskiaika - Aaveaika

Keksitty keskiaika tai aaveaika ovat saksalaisen tutkijan Heribert Illigin antamia nimityksiä vuosien 614–911 jaa. väliselle ajanjaksolle, jota ei hänen käsityksensä mukaan todellisuudessa ollut. Tätä teoriaa, jonka mukaan laskuvirheiden ja suoranaisten asiakirjaväärennösten tuloksena ajanlaskussa on lähes kolmensadan vuoden virhe, kutsutaan ”aaveaika-hypoteesiksi”.

Historiantutkimuksen valtavirta on torjunut Illigin hypoteesin ehdottomasti, mutta se on saanut osakseen jonkin verran mielenkiintoa julkisuudessa.

Illigin väite

Illigin hypoteesin perustana on nykyisin käytössä olevan ajanlaskun kriittinen tarkastelu. Illigin mukaan paavi Gregorius III:n vuonna 1582 toimeenpanemassa kalenteriuudistuksessa tehty kymmenen päivän korjaus oli kolme päivää liian lyhyt: juliaanisen kalenterin virheen olisi tuolloin pitänyt olla jo 13 päivää. Tästä Illig päättelee, että ajanlaskun alusta oli kulunut noin kolmesataa vuotta luultua vähemmän.

Illigin mukaan harvoissa tunnetuissa kyseiselle ajanjaksolle ajoitetuissa historiallisissa asiakirjalähteissä puhutaan vain harvoin yksiselitteisesti nimeltä mainituista henkilöistä. Lisäksi hän esittää, että kolmensataa ylimääräistä vuotta olisi helposti voitu lisätä asiakirjoihin 900-luvun ja 1200-luvun välisenä aikana, jolloin suuri osa vanhoista dokumenteista tuhottiin pyyhkimällä ne puhtaiksi uusiokäyttöä varten. Historioitsijat ovat vastanneet, että Illigin väitetyltä aaveajalta tunnetaan noin 7 000 asiakirjaa, ja erityisesti 800-luvun luostarien kirjallinen perintö on huomattavan laaja.

Illig perustelee väitettään myös sillä, että noin vuosille 600–900 ajoitettuja arkeologisia löytöjä on hänen mukaansa äärimmäisen vähän. Valtavirran historioitsijoiden mukaan tuon ajan löytöjä on olemassa runsaasti.

Tähtitieteelliset selvitykset, jotka puhuvat Illigin hypoteesia vastaan, perustuvat hänen mukaansa lähtökohtaisesti epäluotettavaan aineistoon.

Lähteet:
Keksitty keskiaika - Wikipedia